Monille puutarhan omistajille kompostin hankkiminen voi olla ahdistava ajatus. Kalvava tunne siitä, että komposti tulee haisemaan, näyttämään rumalta ja houkuttelemaan jyrsijöitä saattaa olla monelle kynnyskysymys. Totuus kuitenkin on, että kompostoimalla säästät sekä luontoa että rahaa. Varsinkin, jos voit käyttää kompostissa syntyvän mullan omassa puutarhassasi.

Monet viljelijät kutsuvat kompostista saatua multaa ”mustaksi kullaksi”, sillä se parantaa maaperää, lisää kasvien terveyttä ja antaa parempaa suojaa rikkakasveja vastaan. Kompostin myötä maaperään siirtyy runsaasti kasveille tärkeitä ravinteita myös entsyymien ja kivennäisaineiden muodossa. Komposti vapauttaa ravinteita hitaasti, mikä tekee siitä turvallisen lannoitteen jota ei voi koskaan annostella liikaa.

Kompostia voi hyödyntää myös maaperän parantamisessa. Hiekkainen maa säilyttää kosteuden paremmin, savisesta tulee ilmavampaa ja jo valmiiksi hyvälaatuinen maaperä paranee entisestään. Lisäksi komposti on täysin orgaanista.

Edellisten lisäksi komposti lisää hyödyllisten hyönteisten sekä mikro-organismien toimintaa maaperässä. Nämä eliöt hajottavat orgaanista materiaalia ja tekevät siitä ravinteita, jotka kasvien on helppo hyödyntää juurien avulla. Kompostin terve ja aktiivinen eliöstö auttaa kasveja taistelemaan myös kasvitauteja vastaan.

Kompostinperustajan tehtävälista

• Yksinkertaisen kompostin voi tehdä itselleen vain muutamassa tunnissa. Puutarhastasi ja kotoasi löytyy jo suurin osa kompostiin tarvittavista materiaaleista: lehtiä, kuihtuneita yksivuotisia kasveja, keittiöjätteitä sekä leikattua nurmea. Mitä sinulta todennäköisesti puuttuu, on tynnyri tai laatikko, jonne kompostiaines laitetaan. Puutarhamyymälöistä voi myös ostaa kompostoreita. 
• Sijoita komposti helppopääsyiseen paikkaan lähelle jätteiden syntypaikkaa. Kompostit sijoitetaan usein kauemmas piiloon, mikä hankaloittaa sen käyttöä kompostijätteen ja valmiin kompostimullan kuljetuksen muodossa.
• Kompostointi epäonnistuu, jos komposti on liian kuiva. Kompostin pieneliöistä suurin osa pystyy elämään vain vedessä, jolloin liian kuiva komposti toimii huonosti. Aktiivinen komposti on kuin pesusieni, jota puristamalla siitä irtoaa muutama pisara vettä. Suihkuta kompostiin vettä kuivina kausina.
• Uusi komposti alkaa toimia nopeimmin, jos lisäät sinne kompostiaktivaattoria tai valmista kompostia kerroksittain. Molemmat vaihtoehdot sisältävät mikro-organismeja, jotka käynnistävät kompostoitumisprosessin, tehostavat kompostoitumista sekä nopeuttavat lahoamista ravinteikkaaksi kompostointimullaksi.
• Kompostin sekoittaminen ei ole välttämätöntä, mutta se nopeuttaa hajoamisprosessia. Kompostin tulee pysyä kuohkeana, jolloin kompostia hajottavat pieneliöt saavat tarvitsemaansa happea. Usein kompostin sekoittaminen kerran kasvukaudessa riittää.
• Kaiva keittiöjätteet kompostin keskelle. Pinnalle jätettynä ne houkuttelevat eläimiä ja tuholaisia.
• Pienet osat hajoavat kompostissa nopeammin. Aja lehtien yli ruohonleikkurilla ja pilko hedelmät ja vihannekset pieniksi paloiksi. Pidemmät oksat kannattaa silputa kerran vuodessa oksasilppurilla.
• Kompostiin voit lisätä pieninä määrinä silputtua paperia ja sanomalehtiä, kuivausrummun nukkaa, akvaariokasveja ja -vettä, tuhkaa sekä lemmikkien karvoja.

Älä laita kompostiin:

• Rikkaruohoja, joissa on siemeniä tai juuria.
• Kokonaisia lehtiä, jotka voivat liimautua yhteen ja estää veden virtaamisen ja siten hajoamisen kompostissa.
• Maitotuotteita, lihaa, luita tai muita eläinjätteitä.
• Kasvitautitartunnan saaneita kasveja tai kasveja, joissa on tuhohyönteisiä. Taudit ja tuholaiset leviävät kompostiin ja kompostimullan mukana ympäri puutarhaasi.
• Suuria määriä leikattua nurmea ilman, että sekoitat sen esimerkiksi suikaloituihin sanomalehtiin. Suuret määrät leikattua ruohoa saattavat haista kompostissa.